Kuten otsikosta voikin jo viisaimmat päätellä niin kyllä siis näin pääsi käymään, että puolustusvoimat nappas L:n ja vei sen mukanaan armeijaan. Voitte siis päätellä mun mielipiteen koko armeijasta. Viime päivät on ollu melko hektisiä siis, on itketty, naurettu ja mietiskelty paljon asioita ja niiin päivät on täyttyny myös pitkälti armeijasta puhumiseen.. Saa nähdä mitä tästäkin tulee, kun on aina tottunu, että se toinen on siinä vieressä ja yhtäkkiä se ei vaan enää oo.. No ehkä mä pärjään, kun tää alkaa tulla tutuksi ja pääsee tähän rytmiin mukaan, alku on aina se hankalin, kaikessa. Tämän puolen vuoden päästä oon varmaan melkein valmis mihin vaan ja niin odotus palkitaan, kun päästään vihdoin tästä ainaisesta muuttorulianssista siihen ekaan ikiomaan kotii, vihdoin. ♥
ps. en saa taaskaan lisättyä kuvia tällä tabillä, mutta lisäilen kuvia uusista jutuista sitten koneelta paremmalla ajalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti