Tällä hetkellä yo -kirjoitukset on aika polttava puheenaihe ja muutama kaverikin kirjoittaa nyt. Itse kuitenkin tein muutama vuosi sitten vähän erilaisen päätöksen ja hain opiskelemaan sosiaali -ja terveysalalle. Oikeestaan voin sanoa, että missään vaiheessa en oo katunut sitä päätöstä, että päätin lukion sijasta lähteäkkin amikseen. Muistan, kun kukaan mun kaveri ei hakenut opiskelemassa sote-alalle, mutta mä halusin lähteä sinne koska olin aina tykännyt kauheasti lapsista, ne on vaan oli silloin ja on edelleen se mun juttu. Jälkeenpäin oon miettinyt, että olinpas rohkea, että lähdin toiselle polulle, kun mun kaverit, ihan yksin. Oon ollu aina aika ujo ja sellanen hiljainen, joten ihmettelen vieläkin, kuinka tein noin radikaalin päätöksen. Kai se oli sitten sitä, että tiesin tasan tarkkaan, että sinne minä haluan ja piste. Nyt kun miettii, kun opettaja puhui ykkösellä, että tämä koulutus muuttaa teitä jollain tavalla ihmisenä ja antaa teille uusi näkemyksiä, niin nyt oon huomannut, että se puhui silloin kyllä ihan totta. En tiedä muista, mutta mun suhtautuminen moniinkin asioihin on muuttunut, musta on tullut ulospäin suuntautuneempi ja osaan olla luontevasti erilaisten ihmisten kanssa. Mutta sitten siihen asiaan miks mua ei oo näkynyt täällä hetkeen, nimittäin oon vääntänyt ihan hulluna opinnäytetyön portfoliota, koska olishan se mukava, että se olis ajoissa valmis. Meillä siis ei oo tavallista opinnäytetyötä vaan tehdään sellanen portfoliokansio opinnäytetyönä, johon eri aineiden opettajat antaa erilaisia tehtäviä, jotka ne sitten kuittaa. Lisäksi tehdään tiivistelmä ja johdanto omasta portfoliosta ja kun kaikki allekirjoitukset on kerätty ja tehtävät tehty, ryhmänohjaaja kuittaa työn hyväksytyksi ja sitten ollaan valmiita lähihoitajia :). Tuntuu niin epätodelliselta, että pian on ihan eka oikea ammatti! Osa mun kavereista valmistuu jo perjantaina, kun saivat hyväksiluettua 10 ov valinnaiset tästä loppu keväästä, toisaalta harmittaa koska töitä olis jo tarjolla, mutta toisaalta on enää muutama kuukausi jäljellä ja sitten mullakin on todistus kädessä, vihdoin! No joo se siitä, kouluasioiden pohdiskelusta. Viime viikonloppuna oltiin oikeestaan koko viikonloppu menossa siellä sun täällä. Kerrankin, kun meillä oli aikaa ja oltiin vaihteeksi samassa kaupungissa tuon sotamiehen kanssa, niin päästiin yhdessä vähän ostoksille yhteisen kodin puolesta. Minä olin ainakin kyseisestä reissusta hyvinkin innoissani ja saatiinkin itseasiassa hankittua kaikki mitä me alunperin mentiinkin hakemaan ja ehkä vähän jotain muutakin.. Toivon mukaan päästäisiin jo ens viikon loppu puolella muuttamaan, mutta saas nyt nähdä! :) Tää teksti on pitkä ja sekava, mutta koittakaa hei kestää. Loppuun sekalaisia kuvia viime viikonlopusta ja osasta ostoksia.
